Alku Asukkaat Esittely Toiminta Foorumi Email

Miles Honey

KRJ-III, KV-III, First Champion


© ransu.kuvat.fi

Virallinen nimi Miles Honey Rotu, sukupuoli Suomalainen puoliverinen, ori
Syntymäaika 13.04.2015 (ikä) Väri maksanrautias
Säkäkorkeus 169cm Omistaja Mette (VRL-13589)
Rekisterinumero VH15-031-0590 Kasvattaja Mette (VRL-13589)
Koulutustaso Intermediaire II, 100cm Saavutukset KRJ-III, KV-III, First Champion

Saavutukset

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu huhtikuu 2017
5,5 + 40 + 20 + 1 + 15 = 81,5 p. KRJ-III

Nuorten kouluhevosten laatuarvostelu kesäkuu 2016
Rakenne: 7 Käynti: 2 Ravi: 4 Laukka: 2 Lisäpisteet: 2 Ratsastettavuus: 1 Luonne: 5 Suku: 1 Yhteensä: 24p., KV-III

Virtual Riding Horses Assessment maaliskuu 2017
9½+5+9½+5½+3½+8½+3+10+8 First Champion

Luonnekuvaus

Miles on energinen ori, joka viihtyy suurella laitumella, jossa saa purkaa energiaansa. Yksin se ei kuitenkaan laitumella viihdy, vaan vaatii seurakseen suuren lauman. Yksin jäädessään orista paljastuu aivan toinen puoli; se on myös varsinainen limbouksen mestari ja pääsee ulos laitumelta hyppäämättä aitojen yli. Sen on nähty pujottautuvan jopa sähkölankojen välistä tyynen rauhallisena.

Hoitaessa Miles on hyvin seurankipeä ja tahtoisi osoittaa rakkauttaan koko maailmalle. Hoitaja saa aina lämpimän hörähdyksen tervehdykseksi ja jatkuvaa kiehnäämistä harjatessaan oria. Miles on kiltti kaikki kohtaan, mutta joskus pitkä puunaustuokio saattaa alkaa hermostuttaa sitä ja silloin ori alkaa liikehtiä levottomasti. Taluttaessa Miles on reipas, mutta kulkee nätisti vierellä, kun muistaa komentaa.

Ratsuna Miles on tapansa mukaan energinen, mutta kun ylimääräisestä "pöllöilyenergiasta" on päästy, alkaa ori kunnolla töihin. Alkuun ori sinkoilee kuin ohjus ympäri kenttää ja muutama ratsastaja onkin luovuttanut jo heti alkumetreillä. Orin rentoutuessa se hakee itse itsensä muotoon ja kulkee kuin unelma. Moni kutsuukin Milesia alun pelleilyn jälkeen ajatustenlukijaksi. Esteitä Miles hyppää mielellään mielenvirkistykseksi ja pienet estetehtävät ovatkin sille hyvää vaihtelua koulutreenien lomaan. Kouluradat ovat kuitenkin Milesin ominta alaa, ja niillä se on rentouduttuaan aivan loistava. Maastoilusta Miles pitää, joskin siellä pöllöilyä esiintyy normaalia enemmän. Ilopukitkaan eivät ole harvinainen näky Mileksen kanssa maastoillessa.

Traileri on Milesin kaveri. Ori astelee matkustusvaunuunsa rauhassa ja matkustaa kuin olisi syntynyt traileriin. Vieraissa paikoissa Miles menee hieman kuoreensa ja alkaa jopa ujostella. Tuttujen ihmisten ympäröimänä se kuitenkin rauhoittuu ja rentoutuu viimeistään verryttelyalueella. Itse kisaradalla Miles on aina kuin kotonaan ja hoitaa homman kotiin radalla kuin radalla. Milesillä onkin jo melko vaikuttava ruusukekokoelma sijoitusten ja voittojen ansiosta.

Sukuselvitys

i. Maximus II
fwb, 168cm, mkm
YLA3, KVJ AB
ii. Maximus
fwb, 169cm, rnkm
iii. Maxmiliam
fwb, 170cm, rn
iie. Sunrise Muse
fwb, 166cm, rtkm
ie. Miss Florida
fwb, 165cm, m
iei. Mister Fernard
fwb, 166cm, m
iee. Flora-Anna
fwb, 163cm, rt
e. Rina van de Rostel
fwb, 170cm, rn
YLA2, KRJ-III
ei. Friea Webster
fwb, 170cm, rn
eii. Rosenthal Rifka
fwb, 170cm, rn
eie. Cancellaresca Caserel
fwb, 168cm, rn
ee. Reverie's Ella
fwb, 166cm, rn
eei. Cozy Joe
fwb, 168cm, rn
eee. Elektia IV
fwb, 166cm, rt

Maximus on hieno, suomessa syntynyt, kimo ori, joka on kerännyt menestystä kenttäratsuna. Ori kilpaili CIC2-luokissa ja loisti erityisesti maasto-osuudella. Ori jäi kilpailueläkkeelle 14-vuotiaana ja sai useita varsoja. Varsoista vain yksi oli kimo, kuten isänsä, joten se haluttiin nimetä isänsä tavoin.
Maxmiliam oli suomalainen esteratsu, joka kilpaili 120cm luokissa. Orin omisti vanhempi mies, mutta sillä kilpaili hänen tyttärensä ja tyttärentyttärensä. Maxmiliam ei kuitenkaan toiminut parhaalla mahdollisella tavalla nuorten naisten kanssa, joten sen kilpaura jäi valitettavan lyhyeksi.
Sunrise Muse oli sievä tamma, joka kilpaili niin koulua, kuin esteitäkin sileällä ja maastossa. Muutaman lähdön se kokeili myös kenttäratsastusta, mutta vaativa kolmeosainen koe oli sille usein liikaa. Luonteeltaan tamma oli hieman tammamainen, mutta oikein mukava tapaus, kun siihen jaksoi tutustua kunnolla.

Miss Florida toimi kouluratsuna Pohjois-Suomessa. Se pääsi kilpailemaan vaativa A ja PSG-luokkia omistajansa kanssa. 16-vuotiaana tamma siirtyi kilpailueläkkeelle ja sai kolme varsaa. Kaikki kolme varsaa ovat kilpailleet menestyksekkäästi kouluratsastuksen parissa. Nykyään Miss Florida viettää ansaittuja eläkepäiviään ja paimentaa muun muassa yhtä varsaansa omalla kotitallillaan.
Mister Fernard kilpaili nuorempana esteillä, mutta sille kehittyi vaikeat kinnerpatit, jonka jälkeen se myytiin kouluratsastajalle ja se pääsi näyttämään taitojaan koulukentille. Siellä Mister Fernard menestyi vallan hienosti ja voitti useita vaativa B ja A -tasoisia luokkia. Oria käytettiin jonkin verran jalostukseen ja sen varsoista on tullut oikein oivia koulu- ja yleisratsuja.
Flora-Anna oli mitä hurmaavin tamma niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Sillä oli kapasiteettia esteille ja kouluun ja se kilpaili nuoren ratsastajansa kanssa 100cm ja helppo A -luokkia voitokkaasti. Tamma asui vuokralla ratsastuskoulussa, jossa se pääsi tekemään myös hieman tuntityöskentelyä ja siitä tuli miellyttävän luonteensa ansiosta yksi ratsastuskoulun suosikeista. Flora-Anna varsoi kahdesti ja nukkui pois rauhassa omalla laitumellaan 23-vuotiaana.

Friea Webster oli komea ja suuri ori, joka kilpaili kouluratsastuksessa. Ori keräsi useita ruusukkeita ja pokaaleja jopa Grand Prix -tasolta. Ori syntyi Suomessa, mutta muutti omistajansa kanssa 4-vuotiaana Saksaan, jossa he pääsivät huippuvalmentajien tehorääkkiin ja jo muutaman vuoden päästä kiertämään kisaratoja menestyksekkäästi. Oria on käytetty jonkin verran jalostukseen, mutta mitään huippusuosittua jalostushevosta siitä ei koskaan tullut. Syynä tähän oli varmaankin orin sijainti Saksassa, jossa jalostusoreja riittää pilvin pimein.
Rosenthal Rifka oli kouluori, jolla oli myös erinomainen rakenne. Ori kiersi useita näyttelyitä ja sai monia arvonimiä. Kilpailupaikoilla suuri ruunikko herätti ihailua ja tammojen omistajat halusivat orista varsoja enemmän, kuin orin omistaja kerkesi puhelimeen vastailla. Ori saikin 47 varsaa, jonka jälkeen se lopetettiin vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi 27-vuotiaana.
Cancellaresca Caserel oli koulutamma, joka kilpaili Intermediaire-luokissa. Tamma oli luonteeltaan oikein kultainen omistajansa seurassa, mutta tuntemattomien käsittelyssä se stressaantui ja muuttui hyvinkin säpäkäksi. Tamma kiersi kisaratoja 17-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen se sai vielä kolme varsaa.

Reverie's Ella oli melko korkea, mutta siro koulutamma. Tamma kilpaili nuorempana melko ahkerasti, mutta ei saavuttanut suurta menestystä kansallisella tason ylimmissä luokissa, joten se sai jäädä omistajansa oloneuvokseksi ja siitoshevoseksi. Tamma sai viisi varsaa, jonka jälkeen se siirtyi kokonaan eläkkeelle.
Cozy Joe oli ruunikko ori, joka kilpaili koulussa Grand Prix -tasoa 14-vuotiaaksi asti. 14-vuotiaana orin kimppuun hyökkäsi tarhassa oikein kiukkuinen tamma, joka potki orin jalkoja niin pahasti, ettei se enää toipunut ennalleen. Orin kilpailutulokset riittivät kuitenkin vakuuttamaan tammojen omistajat ja oria käytettiin jalostukseen seitsemän varsan verran.
Elektia IV oli yleispainotteinen tamma, joka syntyi hienosta koulupainotteisesta isästä ja kenttäpainotteisesta emästä. Varsana tamman osti taitava kouluratsastaja, ja aikoi kouluttaa Elektiasta tulevan kouluratsunsa. Omistaja kuitenkin sairastui vakavasti ja joutui myymään hevosensa nopealla aikataululla. Niinpä Elektia päätyi ratsastuskouluun, josta se myytiin edelleen lupaavalle kenttäratsastajalle. Tamma osallistui useisiin kenttäkilpailuihin ja saavutti kohtalaisen hyvää menestystä. Myöhemmällä iällä tamma sai vielä kaksi varsaa, joista toinen jäi omistajalle uudeksi kenttähevoseksi ja toinen (Reverie's Ella) myytiin kouluratsuksi.

Jälkeläiset

01.03.2017fwb-o.Maximus Honey
14.08.2016fwb-t.Tiare Honey

Kisakalenteri

Ominaisuuspisteet

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 2664.99
Tahti ja irtonaisuus: 3097.19
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

ERJ Pisteet: 2664.99 Taso: 6 Maksimitaso: -1
KRJ Pisteet:5762.18 Taso: 10 Maksimitaso: 9
KERJ Pisteet: 0 Taso: 0 Maksimitaso: -1
VVJ Pisteet: 2664.99 Taso: 6 Maksimitaso: -1


30.05.2015Ratsutalli LuttanatkouluInt II2/4

Päiväkirja

20.06.2016 Nuorten kouluhevosten laatuarvsotelu

Kesäkuussa suuntasimme kahden lupaavan nuoren kouluhevosemme kanssa kohti Nuorten kouluhevosten laatuarvsotelua Oldfinion Dressageen. Päivä oli jännittävä ja tallin pihamaa täynnä toinen toistaan hienompia ja isompia trailereita ja hevosautoja. 2-vuotiaiden luokkaan ilmoitimme Clausin, joka sai täydet 10 pistettä rakneteestaan. Olimme suunnattoman ylpeitä ja lopullisiksi pisteiksi nuori orimme keräsi kiitettävät 17 pistettä, jotka oikeuttivat II-palkintoon. Mamman mussulle kehuja ja herkkuja! 4-vuotiaiden luokassa meiltä oli Miles, joka keräsi myös kivasti pisteitä eri osa-alueilta. Harmillisesti orin pisteet kuitenkin jäivät 24, joilla sai III-palkinnon. Yksi piste olisi tarvittu vain lisää, jotta oripoikamme olisi saanut II-palkinnon. Olimme silti hurjan tyytyväisi Milesin suoritukseen ja lähdimme kahden hienon tulevan kouluratsun ja kahden kiiltävän palkinnon kanssa kotia kohti.

13.01.2016 Nuorten ja aloittelevien ratsujen harjoituskilpailut (kutsu)
Helppo B Nuorten hevosten kenttäratsastusohjelma 2009, sijoitus 10/13
Ensimmäiset kilpailut tallimme nuorisolla. Valehtelematta jännitys oli suuri, eikä kukaan osannut sanoa, jännittikö ratsastajaa vai ratsua enemmän, kun kukin pääsi vuorollaan astelemaan tuomariston eteen. Osa nuoristamme käyttäytyi varsin mallikkaasti ja jopa ylittivät itsensä, mutta osan kanssa näitä uusia tilanteita tulee vielä harjoitella ja reilusti. Erityisen tyytyväisiä ja ylpeitä olimme Trevelyanin ja Isadoran suorituksiin, kun taas varsinkin Nicole aiheutti tapansa mukaan hässäkkää vaikka muille jakaisi. Kaikki muut suoriutuivat omista radoistaan odotetulla tavalla ja kokonaisuutena olimme enemmän kuin tyytyväisiä tähän päivään.

Tuomariston kommentti: Milesin jalka nousi oikein kevyesti ja orin reaktionopeus ratsastajan apuihin oli aivan omaa luokkaansa. Toisinaan Mette sai olla selässä tarkkana, että istuu vain rauhassa satulassa, eikä anna helposti hämmentyvälle orille liian monimutkaisia apuja. Vääriä signaaleja saadessaan ori kokeili vängätä sisään päin tai lisätä vähän tempoa. Pienistä epätasaisuuksista huolimatta kehityskelpoinen ratsukko.

Ratsuttajalla 1.1.-7.1.2016, ratsuttajana Neiti X
1.1.2016
Miles saapui ratsuttajalle viikon mittaiseen tehotreeniin. Hevosautoon kurkistaessani siellä seisoi ylväs, rauhallinen ori, joka tuntui olevan autossa kuin kotonaan. Hevonen purettiin autosta ulos, ja vietiin valmiiksi laitettuun karsinaan johon Miles jäi haistelemaan tutustuakseen uuteen ympäristöön. Kuljin hevosen ohi usean kerran iltapäivän ja illan aikana, ja se vaikutti kaikinpuolin rauhalliselta: Välillä se jäi uteliaana seuraamaan tallikäytävän tapahtumia, mutta pääsääntöisesti ori viihtyi omissa oloissaan heinäkasan äärellä.

Kun päivän muut hommat oli tehty, Miles pääsi maneesiin tekemään kevyehkön perustreenin iltaa vasten. Katsomopääty sekä maneesin ovi tuntui olevan Milesille varsinaisia mörköjä, joten keksin orille muuta tekemistä kyttäämisen ja säpsyilyn sijaan. Istuin tiiviisti orin ympäri ja ratsastin sillä työskentelymuodossa erilaisia kaarevia uria sekä temponvaihteluita tehden. Pikkuhiljaa Miles alkoi rentoutumaan ja olemaan yhtä kanssani - silloin orista tuli kevyt ja se kulki hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä eteen. Tästä oli hyvä kokeilla, miten hevonen toimii varsinaisissa kouluratsastustehtävissä. Avo- ja sulkutaivutuksissa ori tuntui olevan varsinainen haka, se esitti tahdikkaat ja voimakkaat kootut ja keskiaskellajit, mutta laukanvaihdoissa Miles tuntui aavistuksen hitaalta ja tasapainottomalta.

2.1.2016
Miles pääsi heti aamulla treeniin, jonka teemana oli saada laukanvaihdot nopeammaksi ja tasapainoisemmaksi. Perusteellisen alkuverryttelyn ja herättelyn jälkeen lähdin ratsastamaan hevoselle helppoa laukanvaihtotehtävää: Ratsastin pitkällä sivulla vastalaukkaa, jossa valmistelin laukanvaihtoa myötälaukkaan. Ennen vaihtoa pyysin hevosta kokoamaan enemmän menettämättä aktiivisuutta ja kääsin hevosen uralta puoliympyrälle vaihtaen laukan myötälaukaksi. Laukanvaihdon yhteydessä napautin hevosta raipalla ristiselän päälle saadakseni takapään aktiivisemmaksi vaihtoaskeleessa. Miles vastasi apuihin odotetulla tavalla: Se oli selkeästi nopeampi, eikä takapää jäänyt vaihdossa hieman jälkeen. Koska Miles kuumui tehtävästä, lähdin ratsastamaan sillä kokorataleikkaa linjalla vaihtoja askeleessa - tässä vaadin, että hevonen tekee puhtaita ja reaktiivisia vaihtoja, ja pienenkin tasapainon menetyksen jälkeen jätin seuraavan vaihdon tekemättä. Loppuun ori tuli kuin itse tarjoten jopa seitsemän puhdasta vaihtoa, josta se ansaitsi roimat taputukset kaulalle. Ratsastuksen jälkeen ori pääsi solariumin alle kuivattelemaan, josta se tarhaan iltapäivävuoroksi.

3.1.2016
Alkuverryttelyn aikana tein muutaman yksittäisen vaihdon, jonka jälkeen ratsastin keskihalkaisijalla muutaman vaihdon kolmen askeleen välein. Miles tuntui reaktiiviselta, ja vaihdot olivat huomattavasti parempia kuin ensimmäisenä päivänä. Eilisen kokoavan treenin vastapainoksi teimme tänään normaalissa työskentelymuodossa sulkutaivutusta siks-sakkina sekä ravissa että laukassa, jossa pääsin paremmin käsiksi hevosen kylkiin. Miles suoritti tehtävän hyvin tasapainoisena ja rentona, ja se oli äärettömän vastaanottavainen avuille. Laukka sik-saksissa suunnanmuutoksen yhteydessä Miles haparoi muutaman laukanvaihdon, mutta pääsääntöisesti pysyi hyvänä. Kotiin vinkiksi, että Milestä kannattaa näissä tilanteissa ratsastaa ensin aavistuksen eteen. Kun liikkeessä on vauhtia, Miles pystyy tasapainoittamaan itsensä paremmin eikä pientä haparointia esiinny. Ratsastuksen lopuksi ratsastin Milestä eteen-alas, ja lähdin hevosen kanssa kävelemään maastoon pitkät loppukäynnit.

4.1.2016
Ikävän ilman takia Miles pääsi tarhaamaan heti aamusta muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen se sai kävellä reilu puoli tuntia katetussa kävelykoneessa. Miles pääsi treeniin vasta illalla, jonka teemana oli passage - piaffe - passage siirtymiset. Mileksen tapaiselle hieman herkälle ja kuumalle hevoselle passage on usein helppo tehtävä, sillä sen on helppoa ravata voimakkaasti koottuna, nostellen ja koukistaen polviaan. Passagesta piaffeen siirtymisessä on tärkeää, että Milekselle tarjoaa kevyen ja rennon ohjastuntuman, sillä piaffe liikkeenä saa hevosen ylälinjastaan jäykistykneeksi. Koin, että pieni sormien liikuttelu saa Mileksen rentoutumaan myös piaffen aikana. Tärkeää kuitenkin on, että piaffea tehdessä askelmäärä pidetään maltillisena. Useita toistoja tehdessä jo viisi hyvää, rentoa piaffeaskelta riittää, jolloin tehtävästä ei tule hevoselle epämukava.

5.1.2016
Tallille saapui arvostettu estevalmentaja, joka piti kouluhevosille hyödyllisen puomi- ja kavalettivalmennuksen. Koska Miles oli tehnyt paljon kokoavaa treeniä viimeiset päivät, päätin, että orin olisi hyvä päästä nollaantumaan ja tekemään muunlaista työskentyä. Valmennuksen aluksi Miles oli ensimmäisen päivän tapaan jännittynyt ja säpsyili jatkuvasti kolisevia puomia. Ratsastin sitä avoimessa muodossa valmentajan ohjeiden mukaisesti saadakseni sen rentoutumaan ja luottamaan itseeni myös vieraammassa tilanteessa. Valmennuksen aikana tehtiin hyvin perusteellista jumppaa erilaisilla puomiviuhkilla ja suhteutetuilla väleillä, joka tuntui olevan myös Milesin mieleen. Estevalmentaja totesikin, että Milesin työskentelyä on ilo katsella sillä hevonen on hyvin läpiratsastettu ja alun jännityksen jälkeen erityisen kuuliainen avuille. Se on helppo ratsastaa suhteutetuilla puomi-/kavalettiväleillä, sillä orilla on hyvä kyky koota tai lisätä laukkaa tarpeen mukaan. Valmennuksen päätteeksi ori pääsi jälleen solariumin jälkeen kuvattelemaan, josta tunnin kuluttua pääsi iltapäiväksi ulkoilemaan lämpimään auringonpaisteeseen.

6.1.2016
Miles oli tänään erityisen hyvä ratsastaa. Se oli lihaksistoltaan vetreä, ja sillä oli positiivinen asenne työtä kohtaan. Eilinen puomityöskentely teki siis tehtävänsä, sillä hevonen oli saanut lisää liikkumisen iloa erilaisesta työskentelystä! Tänään tein Mileksen kanssa paljon käyntityöskentelyä neliöllä niin, että aina sivun päätyttyä siirsin hevosen lavat takaosan ympäri uuteen ratsastettavaan suuntaan takaosakäännösmäisesti. Miles pysyi hyvin kuolaintuntumalla, ja eteni hyvässä tahdissa sekä suoralla uralla että itse tehtävässä. Toisinaan Miles olisi halunnut pyrkiä käännöksen aikana turhan paljon eteen - tässä tilanteessa tiivistin istuntaani ja ajattelin liikettä enemmän ylös kuin eteenpäin. Käyntityöskentelyn jälkeen tein muutaman passage - piaffe - passage siirtymän jonka jälkeen jatkoin kokonaisvaltaista työskentelyä laukassa. Vastalaukassa Miles tuntui erityisen hyvällle, eikä myötälaukkakaan moittimisen arvoinen ollut. Tein laukassa paljon siirtymiä kootun ja piruettilaukan välillä päästäkseni siihen tilanteeseen, että hevonen lähtee kuin itsestään kääntymään piruetille. Piruetilla tahdoin, että liike pysyy tahdikkaana mutta aavistuksen hitaana ja ori uskaltaa siirtää painoaan vielä enemmän takajaloilleen. Piruetilta poistuessa ratsastin laukkaa eteen ja taputin oria vuoltaasti kaulalle. Laukkaohjelma on kokonaisuudessaan Mileksen erityinen vahvuus, koska sillä on vahva ja luontainen kyky säädellä laukkaa.

7.1.2016
Tänään oli viimeinen ratsutuspäivä, ja ratsastin orilla videolle omistajan pyynnöstä Intermediate II special 2013 ohjelman. Sisääntulo onnistui erinomaisesti, sillä Miles on itsessään suora ja sen on helppo esittää koottuja askellajeja. Koottu ravi - lisätty ravi - koottu ravi arvostelukohdasta olisin tuomarina antanut 7 sillä Miles olisi saanut lähteä lisättyyn raviin suuremmalla energialla. Siirtymät olivat kuitenkin tahdikkaita ja tasapainoisia. Sulkutaivutus vasemmalle meni täysin nappiin, jonka jälkeiseen lisättyyn raviin Miles lähti energisesti. Passage - piaffe - passage siirtymiset onnistuivat kohtuudella. Passagessa hevonen väläytti todella upeita kohtia, mutta piaffessa edelleen jännittyi ylälinjastaan. Tässä on iso työmaa kotiinviemiseksi, jossa mitataan ratsastajan taitoa pitää hevosta rentona hankalankin tehtävän sisällä! Käyntiohjelma oli kokonaisuudessaan tasapainoinen ja tahdikas, käyntiä voisi esittää aavistukseen eteenpäinpyrkivämpänä. Laukkaohjelma oli sujuva, ja vaihdot sekä joka toisella askeella että joka askeleella onnistuivat viikon parhaiten. Hevonen pysyi tasapainoisena, ja ikään kuin liukui seuraavaan vaihtoon! Pirueteissa Miles on aavistuksen kiireinen, joten kotiinviemisiksi paljon samoja ajatuksia kuin edeltävänä päivänä tehtiin. Miles on sen verran iso hevonen, että tarvitsee aikaa sekä ylös- että sivullepäin menemiseen piruetin aikana! Loppu rata laukanvaihto askeleessa mukaan lukien sujui hienosti: Hevonen kulki hyvällä flowlla eteen, oli tahdikas ja kevyt.

Ratsuttajan loppukommentit: Miles on äärettömän potentiaalinen koulunuori, jolla on varmasti paljon annettavaa niin nyt, kun myös tulevaisuudessa. Kotiin terveisiä, että tehtävät kannattaa tehdä ajatuksella alusta loppuun asti ja orille on annettava aikaa hankalien asioiden (esim piaffe ja piruetti) selvittämiseen. Hevosella on hyvä lihaskunto sekä korkea moraali työntekoa kohtaan, suosittelen ehdottomasti ottamaan viikko-ohjelmaan yhden päivän maastoilua sekä yhden päivän puomi/kavalaettitreenejä mukaan, jolloin hevosen mielenkiinto kouluratsastusta säilyy pitkään.

13.07.2015, Muuttopuuhia
Suomen kylmä talvi ja epävakaat sääolosuhteet muutenkin ajoivat minua pikkuhiljaa hulluuden partaalle. Samoin myös pienet piirit, ahkerien työntekijöiden puute, alati kasvavat lämmitys- ja rehukustannukset.. Olin jo aivan kypsä koko Suomeen, tähän onnettomaan takapajulaan, jolle Keski-Eurooppalaiset vain naureskelivat. Mietin useamman yöni pääni puhki että mikä olisi seuraava siirtomme. Eräänä iltana sain loistoajatuksen: pakkaisimme kamamme ja suuntaisimme Englantiin! Siellä sisar- ja yhteistyö tallillamme Honey Hill Farmilla olisi tilaa ja lääniä vaikka muille jakaa, talvi ei olisi aivan yhtä karsea kuin täällä Suomessa ja olisihan siellä kuninkaallisiakin.

Kun olin saanut käytännön asiat järjestykseen, oli toteutuksen vuoro. Hullun lailla pakkaamista, vaikka suurin osa tavaroista jäisikin Suomeen ja uutta ostettaisiin perillä (tulee halvemmaksi kuin kuljettaa pitkin poikin Eurooppaa). Rakkaudella kasatun hevoslaumani tahdoin kuitenkin mukaan viimeistä kaviokasta myöten, eikä sovi unohtaa tallikoiraamme tai lammaslaumaamme! Noin sadan eläimen kuljetus ei käynyt ihan noin vain, vaan hermoja ja lompakkoa koeteltiin monesti. Loppujen lopuksi saatiin kuitenkin kaikkia tyydyttävä ratkaisu aikaan. Ensimmäisenä lähtisivät pidempään laitumilla pärjäävät hevoset ja ponit, eli 13 suomenhevosta ja 9 shetlanninponia + lampaat. Seuraavassa satsissa matkasivat loput ponit (10 connemaraa, 4 new forestinponia, 4 ratsuponia, 3 welshponia, amerikanminiatyyyrihevonen, british spotted pony ja knabstrup-poni) sekä kolme tinkeriämme. Kolmannessa rysäyksessä matkasivat ravurimme (2kpl), knabstrupinhevonen, täysveriset (2kpl) ja sekalainen lauma puoliverisiä (16kpl). Aivan viimeiseen erään jäivät 24 suomalaista puoliveristä ja tallikoiramme Allu, sekä tietenkin perheeni. Vielä vihoviimeinen tarkistus, että kaikki oleellinen (passit, hammasharjat ja luottokortit) on laukuissa ja niin jätimme hyvästit Suomelle ja Ratsutalli Luttanoille. Huomenna heräämme uuteen aamuun Englannissa, Honey Hill Farmilla.
- Mette

13.04.2015
Miles syntyi!

Ulkoasu © M Layouts, Otsikkokuva © Myprofe (lisenssi), muokkaus Mette
{title}
{menu}
{content}