Alku Asukkaat Esittely Toiminta Foorumi Email

Anita Honey

EV-I

virtuaalihevonen


© carterse, (lisenssi)

Nimi Anita Honey "Rontti" Rotu Amerikanpuoliverinen
Syntymäaika 01.02.2016 (ikä sivun alalaidassa) Sukupuoli tamma
Säkäkorkeus 163cm Väri ruunikko
Omistaja Mette (VRL-13589) Kasvattaja Honey Hill Farm
Rekisterinumero VH16-155-0003 Koulutustaso 130cm

Saavutukset

Estevarsojen laatuarvostelu huhtikuu 2016
7 - 10 - 4 - 3 - 4 - 4 = 32p / EV-I

Luonnekuvaus

Rontti on tamma, jonka ei pitänyt koskaan syntyä. Kuitenkin tammikuisen sähkökatkon yhteydessä osa hevosista pääsi karkaamaan tarhoistaan ja arvatahan saattaa kuinka siinä rytäkässä kävi: hieno esteratsumme Eetu pääsi vierailemaan ex-ravuritamma Adelan luona. Tuloksena oli muutaman hetken päästä Adelan pyöristyvä maha ja siitä vielä muutaman hetken päästä varsa nimeltä Rontti. Rontin katseesta näki jo ensihetkistä, että tämän tamman kanssa olisimme vielä ongelmissa, mutta kukaan ei osannut edes arvata kuinka pahasti..

Kauniisti nimetty Anita Honey tunnetaan tallillamme paremmin Ronttina. Tamma osaa olla aina niin halutessaan itse pahuus. Vaikka moni haluaisi ajatella, että Rontti on vain yhden ihmisen hevonen ja siksi haastava muiden käsissä, voin paljastaa, että näin ei ole. Rontti koettelee jokaisen hermoja tasaiseen tahtiin.

Jos Rontti on tarhassa, eikä sitä ole pakko ottaa sieltä sisään, niin älä ota. Tamma ja kaikki ovat paljon onnellisempia Rontin tarhatessa vaikka vuorokauden viikon ympäri. Jos se on kuitenkin pakko hakea sisään, niin älä hyvä ihminen näytä sitä narua sille. Sen nähdessään Rontin kinttuihin tulee vipinää ja tamman saalistamisen voi jättää vaikka seuraavalle päivälle. Ronttia tarhatessa on myös muistettava, että tammalta ei koskaan, missään tilanteessa saa riisua riimua. Ilman sitä tammaa on täysin mahdoton saada enää kiinni. Taluttamisesta Rontti ei tykkää. Se osaisi käyttäytyä asiallisesti, vaan kun ei halua. Siitä on paljon kivempi laahata perässä ja reagoida hoputtamiseen luimistelemalla, näykkimällä tai tallomalla varpaita.

Ronttia harjataan perusteellisesti hyvin harvoin. Kukaan ei ole tähän päivään mennessä vielä ilmoittanut haluavansa tammaa hoitaa. Yleensä Rontin harjaus käsittää satulan alle jäävän osan jollain keskipehmeällä harjalla. Tamma vihaa yli kaiken mahanalusen, jalkojen ja pään harjaamista. Muutenkaan se ei harjaamisesta nauti vaan ripeäkin harjaaja saa herkästi hampaista. Korvien asento ei kerro Rontista muuta kuin suunnattoman kiukun siihen, että joku on mennyt ja tunkeutunut sen karsinaan, korvat ovat kuin liimattuina niskaa vasten koko harjauksen ajan. Varustamista tamma vihaa. Aivan kuin loimitustakin, joten Ronttia ei loimiteta, vaan sen annetaan kasvattaa paksu talvikarva. Varustaessa tärkein neuvo on varoa tamman hampaita koko ajan, se ei säästele purukalustoaan, kun joku tulee satulan kanssa lähelle, kiristää satulavyötä tai yrittää pukea suitsia sen pähän.

Sait sitten Rontille varusteet niskaan, etkä vielä ymmärtänyt lopettaa? Kiva. Onhan sulla vakuutus voimassa? Kaikenkattava ja -korvaava vakuutus on ehdottoman tarpeen, kun Rontin selkään kiipeää. Sen lempiliike on nimeltään "ratsastaja alas selästä", jota se esittelee yleensä usean kerran treenin aikana. Tammalla lentää peräpää vaikka taivaaseen asti, jos sitä menee potkimaan tai piiskaamaan raipalla. Edellä mainitut vain sattuvat olemaan ainoat tavat saada tämä elikko liikkeelle. Yleensä paras keino pistää Rontti eteenpäin on kääntää sen nenä persauksiin, silloin sen on pakko liikauttaa jalkojaan ja mennä eteenpäin! Tästä eteenpäin Rontti on väliin jopa miellyttävä ratsu, mitä nyt hallitsee laiskottelun jalon taidon etenkin sileällä. Ravista tamma tiputtaa käyntiin jos sitä ei ole koko aikaa muistuttamassa vauhdista - ja kun sitä muistuttaa, se saattaa singota ratsastajansa maistelemaan kentän hiekkaa.

Laukka sen sijaan Rontilla on mitä mainioin. Tamma menee kovaa, eikä ole liian herkkä suustaan, mutta lyö kyllä jarrut pohjaan jos sieltä alkaa repimään. Laukan kyydissä on kuitenkin kiva istua ja siinä vauhdissa ja tekemisen meiningissä Ronttikin unohtaa turhat perseilyt - se saattaa jopa keskittyä ainakin ajoittain siihen, mitä sieltä selästä ohjeistetaan. Siinä vaiheessa, kun Rontin kanssa laukkatyöskentely alkaa sujua, päästään kohti esteratoja. Rontin luonteella ei varmaan ole ihme, ettei siitä tehty kouluratsua? Jollain tamman on kuitenkin elantonsa tienattava, joten estepenkki selkään ja menoksi. Rontti hyppää rohkeasti ja kyttäämättä, jos ratsastaja pysyy tilanteen tasalla. Ratsastajan vain matkustellessa tamma tapaa panna liinat kiinni ja kyytiläinen löytää itsensä esteen seasta. Isotkaan esteet eivät tuota tammalle hankaluuksia, sen ollessa oikeassa mielentilassa, vaan sen kanssa pääsee kevyesti ylittämään jopa 130cm ratoja.

Maastoilu Rontin kanssa on kielletty. Kukaan täyspäinen ei tosin edes ajattelisi asiaa, mutta varoitus on oltava mustaa valkoisella ja kissankokoisin kirjaimin, jotta voimme sitten oikeudessa puhua itsemme ulos vastuusta hengenvaarallisen hevosen omistajina. Lastaaminen on Rontin kanssa oma numeronsa, siihen saa varata aikaa. Muutama pitkä piiska ja liinat mukaan, niin tamma saadaan kuitenkin jossain vaiheessa kuljetusauton kyytiin. Matkustaessa Rontti on yllättävän rauhallinen, jos muutkin kyytiläiset ovat. Jos joku rupeaa rettelöimään, ei Rontti jää kakkoseksi vaan on valmis tulemaan vaikka seinistä läpi. Vieraissa paikoissa tamman kanssa saa alkuun hävetä silmät päästään, mutta kun paikalla ollaan hyvissä ajoin jää sekoilullekin oma aikansa ja sekä Rontti, että ratsastaja kerkeävät kasata hermonsa ennen varsinaista suoritusta.

Sukuselvitys

i. Dronten Edward
swb, 160cm, km
ii. Dominic
swb, 165cm, mkm
iii. Darudo
swb, 166cm, rnkm
iie. Orietta
swb, 163cm, mkm
ie. Elisabeth V
swb, 159cm, rn
iei. Carl-Philip
swb, 167cm, rn
iee. Elisabeth IV
swb, 157cm, rt
e. Adela Viper
lv, 165cm, rn
YLA3
ei. As Good As it Gets
lv, 170cm, rn
eii. Yago Redhat
lv, 172cm, trn
eie. Madison Avenue
lv, 167cm, km
ee. Crystal Navar
lv, 158cm, trn
eei. Cool Mount
lv, 169cm, km
eee. Unbridled Dreams
lv, 159cm, rn

Dominic (swb, 165cm, mkm) on hieno ruotsalainen kimo ori. Se kilpaili nuorempana esteitä aina 160cm luokkiin asti. Vanhettuaan se pääsi eläkkeelle ja sai useita kymmeniä varsoja.
Darudo (swb, 166cm, rnkm) syntyi Ruotsissa ja vaikutti siellä koko elämänsä ajan. Ori pärjäsi hienosti 140-150cm radoilla ja osallistui moniin arvokilpailuihin. Sanomattakin lienee selvää, että se oli myös suosittu jalostuksessa ja sai useita varsoja.
Orietta (swb, 163cm, mkm) oli kaunis tamma, joka hallitsi pienet esteet ja koulukiemurat. Kerättyään riittävästi näyttöjä kipakentiltä, se siirtyi jalostuskäyttöön ja sai muutaman varsan.

Elisabeth V (swb, 159cm, rn) kilpaili nuoruudessaan kouluratsastuksen parissa, mutta sen omistaja huomasi tamman piilevät estekyvyt ja niin sillä alettiin treenata esteitä tavoitteellisesti. Se loisti jopa 130cm luokissa, mutta korkeammissa sai usein muutamia pudotuksia, jotka jättivät sen ruusukesijojen ulkopuolelle. Tammaa käytettiin vanhempana myös paljon jalostukseen hienon sukunsa vuoksi.
Carl-Philip (swb, 167cm, rn) oli kouluratsu henkeen ja vereen. Se pärjäsi aina PSG-luokissa asti ja oli lähes voittamaton oman alueensa kisoissa ja tutuissa ympäristöissä. Ori kuitenkin loukkaantui riehuttuaan 14-vuotiaana, jonka jälkeen se pääsi vielä jalostuskäyttöön tuottamaan hienoja pieniä kouluratsun alkuja.
Elisabeth IV (swb, 157cm, rt) oli kaunis näyttelytamma, joka kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle. Se starttasi myös muutamia helppoja luokkia valjakko-, koulu- ja estekilpailuissa ja saavutti joka lajissa ruusukkeita. Hyvän ulkomuotonsa vuoksi omistaja ei halunnut riskeerata tammaa vaativissa luokissa vaan se pääsi siitostammaksi ja sai yhteensä yhdeksän varsaa, jotka kaikki ovat perineet sen korrektin rakenteen.

Adelan isä As Good As it Gets on 170cm -korkea, ruunikko lämminveriori ja ravipiireissä tunnettu juoksija. Ori on startannut elämänsä aikana ties kuinka monesti ja lähes aina se on onnistunut voittamaan oman lähtönsä tai ainakin sijoittumaan. Hyvin usein ori on myös melkoinen ennakkosuosikki ja monesti sen puolesta lyödään ihan vetoakin, eikä syyttä - lähes poikkeuksetta vedonlyöjät saavat rahansa takaisin, yleensä vielä korkojen kera. Myös jalostuspiireissä As Good As it Gets on haluttua tavaraa, sillä orin on todettu periyttävän juoksijan lahjojaan melko tehokkaasti - ja on vain plussaa, jos herran upea rakenne ja luonnekin jatkavat jälkipolville. Orilla on jälkeläisiä 68 kappaletta, mutta tuskinpa ne tuohon jäävät.
Isänisä Yago Redhat oli ori -aikoinaan hankala otus käsitellä, mutta juoksijana se oli voittamaton. 172cm -korkea, tummanruunikko lämminverinen juoksi omistajalleen rahaa minkä ehti, mutta siitä huolimatta sen käytös oli lähes tulkoon vaarallista. Omistaja päätyi ruunaamaan Yago Redhatin, astuttaen kuitenkin ensin tallinsa juoksijatamman sillä, mutta koki pian karvaan todellisuuden. Yago rauhoittui ja sen käytös tasoittui, mutta ravurina se oli menetetty tapaus - ruuna ei vain suostunut enää juoksemaan. Omistaja ei kuitenkaan halunnut luopua ruunasta, olihan se hienon uran jo tehnyt ja se päätettiin ratsukouluttaa omistajan tyttärelle. Loppuaikansa Yago toimi omistajan 15 -kesäisen tyttären harrasteratsuna, kunnes kuoli vanhuuteen 23 -vuoden iässä. Jälkeensä Yago jätti vain yhden varsan.
Isänemä oli 167cm -korkuinen, kaikkien hämmästykseksi kimo lämminveritamma Madison Avenue . Alku tamman kanssa oli hankala. Se ei onnistunut juoksemaan yhtään hyväksyttyä lähtöä ja omistaja lähes tulkoon luovutti tamman kanssa. Hän päätti kuitenkin antaa Madisonille mahdollisuuden ja kesän aikana sitä treenattiin kärsivällisesti. Kun tamma sitten kesän jälkeen starttasi, sijoittui se ensimmäiseksi - ja siitä lähti tamman ura nousukiitoon. Tamma kilpaili päätoimisesti 12 -vuotiaaksi asti, kunnes se siirrettiin jalostuskäyttöön. Jälkikasvua Madisonille kertyi neljän varsan verran, mutta harmiksi yksikään niistä ei onnistunut perimään tamman kimoa väritystä.

Adelan emä oli tummanruunikko, 158cm -korkuinen Crystal Navar . Tamman vanhempien miettimiseen ja etsimiseen oli käytetty paljon aikaa ja vaivaa, puhumattakaan rahasta, joten tammaa pidettiin automaattisesti hyvänä ravurina. Muutamaan starttiin tamma pääsikin näyttäytymään, mutta pääosin se toimi siitostammana. Sen suuremmin ei siis Crystalista ole lapsille kertomista, vain liuta hienoja jälkeläisiä, joita sille kertyikin kuusi kappaletta. Pitkää elämää Crystal ei kuitenkaan elänyt, sillä jo 19 -vuotiaana se jouduttiin lopettamaan pahan ähkyn takia.
Emänisä Cool Mount on tätä nykyä 22 -vuotias eläkeläinen, joka toimii omistajansa ruohonleikkurina. 169cm -korkuinen, kimo lämminveriori kilpaili nuoruudessaan hyvällä menestyksellä, lihottaen samalla omistajansa pankkitiliä huimaa vauhtia. Kilpailuiden ohella se astui tammoja ja loppujen lopuksi jälkikasvua sille kertyikin 128 kappaleen verran. Lähes jokainen jälkeläisistä jatkoi isäukkonsa jalan jäljissä, olihan heillä hyvät geenit. Vaikka ori periyttikin itsestään lähes kaiken jälkeläisiin, vain kaksi varsoista oli kimoja.
Emänemä Unbridled Dreams , mitäpä tuosta tammasta voi mennä kertomaan. 159cm - korkea ruunikko oli luonteeltaan melkoinen kiukkuilija, mutta juoksijan lahjoja siltä ei puuttunut. Vain harvoin pääsi käymään niin, ettei se sijoittunut ja hylättyjä lähtöjä se onnistui kerryttämään vain yhden - sekin oli yksi neitokaisen ensimmäisistä starteista. Jälkikasvua tammalle kertyi kolmen jälkeläisen verran.
emän sukuselvitys © Minja E.

Jälkeläiset

00.00.0000rotu-skp.Varsan Nimi

Ominaisuuspisteet

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 843.97
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 997.03
Tahti ja irtonaisuus: 0.00
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

ERJ Pisteet: 1841 Taso: 5 Maksimitaso: 4
KRJ Pisteet:997.03 Taso: 2 Maksimitaso: -1
KERJ Pisteet: 843.97 Taso: 2 Maksimitaso: -1
VVJ Pisteet: 997.03 Taso: 2 Maksimitaso: -1


Päiväkirja

30.04.2016 Estevarsojen laatuarvostelu

Huhtikuun lopussa pakkasimme tuttuun tapaan kuusi lupaava estenuorta traileriin ja suuntasimme kohti estevarsojen 24. laatuarvostelutilaisuutta. 2-vuotiaiden luokassa Esitimme tammakaksikon: Oklahoman ja Rontin. Oklahoma meinasi pistää ihan kunnolla ranttaliksi ja jäi II-palkinnolle, mutta Rontti sen sijaan yllätti meidät kaikki hienolla käytöksellään ja hypyillään napaten I-palkinnon! 3-vuotiaiden luokassa esittelimme puolestaan orikaksikon: Expressin ja Simon. Molemmat pojat käyttäytyivät hevosiksi, Simo kuitenkin aivan uskomattoman hienosti saaden käytöksestään täydet 5 pistettä ja I-palkinnon. Express nappasi II-palkinnon, johon olimme varsin tyytyväisiä. 4-vuotiaiden luokassa esitimme ponipoikamme: Cosmon ja Lanzon. Cosmo joutui tyytymään matalimpaan 20-50cm estekorkeuteen eikä meinannut päästä edes niistä yli. Sukunsa ansiosta ori palkittiin kuitenkin II-palkinnolla, samoin kuin Lanzo, joka sekin hieman kompuroi 70-90cm esteradallaan. Iltapäivällä olimme kuitenkin hyvin tyytyväisiä päivän saldoon ja lähdimme hyvillä mielin kotimatkalle.

01.02.2016 Varsoja!
Jälleen kerran oli taas se aika vuodesta, kun varsomiskarsinoihin odotettiin kovasti täytettä. Monet tallimme tammoista oli astutettu joko tallin omilla tai ulkopuolisilla oreilla ja nyt me koko tallin väki odotimme jo malttamattomina, milloin ensimmäiset varsat suvaitsisivat syntyä. Aivan ensimmäisenä puuhan aloitti suomenhevostammamme Lampi, joka antoi merkkejä varsomisesta jo edellispäivän puolella. Metkan Maineella astutettu tamma varsoi upean pienen hopeanruunikon orin klo 00.35. Pikkuruinen ori sai nimekseen Hunajametku, sillä oli onnistunut odotuttamaan itseään, mutta syntyi lopulta varsin vikkelästi. Seuraavaksi maailmaan ilmestyi trakehner tammavarsa Oklahoma Honey, emänään Ocalune Yemn ja isänään angloarabiori Pharam ABG. Ocalunen varsominen sujui myös hyvin ja ongelmattomasti. Kolmantena, vielä aamuyön viimeisinä tunteina 04.27 maailmaan saapui Dronten Edwardin ja Adela Viperin varsa, ruunikko tamma, joka sai heti lempinimekseen Rontti, vaikka virallisiin papereihin kirjasimmekin Anita Honey. Tästä suunnittelemattomasta yllätysvarsasta tulisi vielä taatusti ongelmia, sen näki jo pikkutamman katseesta.

Päivä kului rauhakseen aina päiväheinien jakoon asti. Silloin tallityöntekijämme tuli ilmoittamaan, että Bertan karsinassa oli varsa! Tamma oli varsonut meidän kaikkien tietämättä ja nopeasti vieläpä melko suurikokoisen tammavarsan orista Aslø Thorben. Olimme kaikki hieman shokissa tästä, sillä tätä synnytystä eläinlääkäri oli erikseen käskenyt tarkkailla. Kaikki oli kuitenkin ilmeisesti sujunut ihan hyvin ja kutsuimme vielä eläinlääkärin paikalle tarkistamaan Bonnieksi nimetyn pikkuvarsan kunnon.
Ilta saapui ja jännitimme, saisimmeko vielä lisää varsoja tälle päivälle. Kello löi 21.58 kun tanskalainen puoliveritammamme Emelia varsoi hienon mustan orivarsan. Varsa nimettiin Claus Honeyksi, isänsä Crytholinux Millarin mukaan. Olimme jo laskeneet päivän saldoksi kuusi varsaa, kun 23.45 syntyi vielä hieno ruunikonkirjava orivarsa yhdistelmästä Niobium HH ja Luxessie. Tarmokas pikkuvarsa sai nimekseen Rhodium Honey ja se oli mitä mahtavin lopetus tälle varsojen täytteiselle päivälle!

Ikääntyminen

1v. - 01.03.2016
2v. - 01.04.2016
3v. - 01.05.2016
4v. - 01.06.2016
5v. - 01.07.2016
6v. - 01.08.2016
7v. - 01.09.2016
8v. - 01.10.2016
9v. - 01.11.2016
10v. - 01.12.2016
11v. - 03.12.2017
12v. - 02.02.2018
13v. - 04.04.2018
14v. - 04.06.2018
15v. - 04.08.2018
16v. - 04.10.2018
17v. - 04.12.2018
18v. - 03.02.2019
19v. - 05.04.2019
20v. - 05.06.2019
21v. - 05.08.2019
22v. - 05.10.2019
23v. - 05.12.2019
24v. - 04.02.2020
25v. - 05.04.2020
26v. - 05.06.2020
27v. - 05.08.2020
28v. - 05.10.2020
29v. - 05.12.2020
30v. - 04.02.2021
Ulkoasu © M Layouts, Otsikkokuva © Myprofe (lisenssi), muokkaus Mette
{title}
{menu}
{content}